Taideopiskelijoiden haave leffakerhosta toteutui – tällainen on Kino Club


2.4.2017

Kino Club on leffakerho, joka on kokoontunut nyt parin kuukauden ajan. Se on järjestetty Kuvataideakatemian Exhibition Laboratory -gallerian sivuhuoneessa neljänä sunnuntaina, joka kerralla eri teemaisin elokuvin. Tilaisuuksissa voi myös tavata elokuvan ohjaajan ja keskustella hänen kanssaan.

Ajatus Kino Clubista syntyi Helsingin Kuvataideakatemian opiskelijoiden Rooman-matkalla joulukuussa 2016. Paola Guzman Figueroa kertoi haaveilleensa leffakerhosta, saaden muut inspiroitumaan. Seuraavaksi alettiin jo pohtia mahdollista tilaa. Exhibition Laboratoryn lähes tyhjä sivuhuone sopi kerholle, ja siellä oli myös kaikki laitteisto elokuvien pyörittämistä varten saatavilla.

Kerho alkoikin toimia nopeasti, noin kymmenen henkilön voimin. Ystävänpäivän tienoilla Kino Clubissa oli ensimmäisen parituntinen näytös. Kävijämäärää ei osattu arvioida ennakkoon. Järjestäjien iloksi näytökseen saapuikin kymmeniä ihmisiä katsomaan elokuvia, keskustelemaan niistä ja syömään järjestäjien paistamia lettuja.

– Yllättävän paljon on tekemistä, kertoo Kuvataideakatemian ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Teo Tornberg. Me ajateltiin vaan että otetaan tila, siellä on projektori, sitten kutsutaan jengiä ja that's it. Loppupeleissä tätä olikin huomattavasti monimutkaisempaa järjestää.

© Kino Club / Verneri Salonen

Mielestäni on upeaa, että tällaista avointa leffakerhoa järjestetään. Itselleni tällaisessa illassa istuessa tulee sellainen tunne, kuin kuuluisi yhteen suureen kaveriporukkaan. Puheensorina käy tauoilla ja järjestäjät tarjoilevat ruokaa ja kaikki on kovin lämminhenkistä.

Kokonaisuus Kino Clubin illoissa on mainio ja hyvin suunniteltu. Ensin näytetään pääosin Kuvataideakatemian opiskelijoiden lyhytelokuvia ja sitten pidempi teos. Leffailta alkaa yleensä performanssilla. Viimeksi Supernatural-illan sunnuntaina 26.3. aloitti puolituntinen yliluonnolliseen teemaan erinomaisesti mukautuva hypnoottisen hidas, post-punkistakin vaikutteita ottava Black Tile -yhtye. Sellaistakin on illoissa koettu, että mustavalkoisen mykkäfilmin päälle soitetaan livenä kokeellista musiikkia.

– Ajatus oli, että Kino Clubissa voitaisiin näyttää oppilaiden tekemiä leffoja. Tulevaisuudessa haluttaisiin saada kutsuttua ohjaajia sinne näyttämään teoksiaan. Yleensä, kun videoteokset ovat galleriatilan seinälle projisoituina, se ei herätä mitään yhteistä keskustelua. Eikä keskimäärin kukaan edes jaksa katsoa niitä! Kun luo elokuvateatterimaisen tilan, vangitsee ihmiset katsomaan niitä, kertoo Tornberg.

Opiskelijoiden tekemät elokuvat liikkuvat videotaiteen, performanssin ja lyhytelokuvan rajamaastossa. Usein ne ovat lyhyitä, jotkut vain minuutin mittaisia, joten niitä mahtuu iltoihin useampia. Kino Club ei kuitenkaan rajoitu pelkästään Kuvataideakatemian opiskelijoiden tuotoksiin, vaan ottaa vastaan teoksia muiltakin.

Teokset voivat olla uusia, varta vasten teemaa ajatellen tehtyjä tai esimerkiksi vanhempia, pidempiaikaisia projekteja. Esimerkiksi edeltävään iltamaan Tornberg toi edellisaamuna kuvaamansa lyhytelokuvan. Istuin itse katsomossa, ja pidin kombinaatiota pidempään hiotuista ja tuoreista teoksista varsin freesinä. Tornbergista on hyvä, että illoissa voi näyttää jotain vähän vähemmän valmista ja ihan uutta.

© Kino Club / Verneri Salonen

Vaikka koulu tarjoaakin tilan ja on antanut hieman apurahaa, töitä riittää. Kunnianhimoinen, noin kymmenen opiskelijan porukka haluaa nimittäin järjestää tapahtumia pari kertaa kuukaudessa. Kun rahoitusta ei juurikaan ole, markkinoivat opiskelijat leffailtoja talkoovoimin, Facebookissa ja julistein. Lipputulojenkin periminen on mahdotonta, sillä kerho pyrkii näyttämään aina myös jonkin pidemmän elokuvan, josta otetaan vastaan yleisön toiveita.

Illat suunnitellaan siten, että työryhmä päättää kunkin Kino Clubin teeman.

- Me (Kino Clubin työryhmä) haluttiin että leffailloissa on joku yhtäläinen elementti. Vaikka tietty teema rajoittaa aika paljon, niin se kuitenkin antaa tekijälle hyvän lähtökohdan. Tehtiin viimeksi avoin haku teemoilla Superficial ja Supernatural, ja saatiin aika hyvin materiaalia, kertoo Tornberg.

Mitä tapahtuu, jos elokuva-iltojen suosio jatkaa kasvuaan? Exhibition Laboratoryn sivuhuone ei ole kovin suuri. Teo Tornberg ei kuitenkaan vaikuta huolestuneelta. On mukavaa, että "akatemialaisten leffakerho" on kasvanut suuremmaksi. Tornberg haaveilee elokuvateatteri Orionista, mutta järjestelyihin vaadittava työmäärä (ja rahoituksen tarve) nousisi valtavasti. Konseptikin muuttuisi, sillä leffakerhon yhtenä tärkeänä elementtinä on kuitenkin keskustella, eikä se siten toimi "elokuvateatterina".

Black Tile. © Kino Club / Paola Guzman Figueroa

Seuraavan kerran Kino Club kokoontuu 15.4. Tapahtumasta tulee informaatiota Facebook-sivuille. Neljän Kino Clubin jälkeen kerhon uusi kokoontumispaikka on löytymässä Vapaan Taiteen Tilasta Sörnäisistä, jossa tullaan näyttämään 28.4. Migration -teemaisia elokuvia.


Kino Clubin työryhmä: Amanda Solorzano Ramon, Ignacio Alejandro Lopez Olivares, Verneri Salonen, Jo Kjaergaard, Ksenia Yurkova, Lasse Vairio, Paola Guzman Figueroa, Pavel Rotts, Theo Af Enehielm, Teo Tornberg, Tomaz Sekular ja Hami Bahadori.