4.12.2018
Harriina Räinä ja Pinja Nikki kävivät kameroineen hirvimetsällä tehden koko prosessista taidetta
Viime hirvenmetsästyskaudella Harriina Räinä ja Pinja Nikki pakkasivat kameransa ja suuntasivat metsästysseurojen mukana metsään. He istuivat hiljaa passissa, Räinä Pohjois-Pohjanmaalla ja Nikki Hämeessä. Taiteilijat eivät kuitenkaan tienneet toisistaan mitään. Molemmat seurasivat ja dokumentoivat omaa seuraansa, ja toteuttivat matkojensa pohjalta kaksi hyvin erilaista taideteosta.
7.11.2018
Kahvilla Jade Veston kanssa
Kuvataiteilija Jade Vesto lähetti minulle ennakkomateriaalia tulevaa haastatteluamme varten:
“En koe että töissäni on koskaan mitään kovin uutta ja ennennäkemätöntä. Mua kiinnostaa näyttää ihmisille erilaisia tavanomaisuuksia ja totuuksia, joista ei aina tarvitse riisua pois kauneutta ja jonkinlaista mystisyyttä.”
Torstai-iltapäivänä saavuin töölöläisyksiöön korvapuustien kanssa, Jade laittoi kahvin tippumaan ja aloimme jutella.
23.10.2018
Luonto ja maali yhdistyvät Laura Heinosen teoksissa ennennäkemättömällä tavalla
”Mulla tuli sellainen Da Vinci -hetki, että edelleen täällä on joku taiteilija, joka samalla tavalla tutkii, analysoi, repii palasiksi ja kasaa uudelleen aihettaan. Ja se jäi jonnekin aivojen pohjalle luonnollisena päätelmänä, että tätä taiteilija tekee, tältä pohjalta merkitys lähtee. Se yhteys ja merkitys siihen maailmaan. Se kiinnosti hirveästi”, Heinonen kertoo.
21.9.2018
Mari Sainion musiikki kumpuaa pohjoisen luonnosta ja tarinoista
Helsinkiläinen säveltäjä Mari Sainio julkaisi vastikään esikoisalbuminsa Minus 25. Albumi on herkän melankolinen kokonaisuus, joka on saanut paljon ylistystä kriitikoilta ja kuulijoilta. 29-vuotias säveltäjä on palautteesta innoissaan ja odottaa kiitollisena tulevaa konserttisyksyään
2.9.2018
Mitä tapahtuu kun yhdistetään barokkimusiikki, burleski ja Neitsyt Maria?
Ave Virgo, Ave Vos -projekti tutkii naista taiteen kohteena ja tekijänä, eri aikakausien yhteiskunnan vaikutusta Neitsyt Maria-kuvaan sekä Maria-kuvan vaikutusta taiteen ja kulttuurin naiskuvaan. Se on Neitsyt Marialle sävellettyä musiikkia ja burleskitaidetta yhdistävä performanssi ja vuoropuhelu.
28.8.2018
Venla Vaattovaara jättää karkkilakot ja villasukkien kutomiset kesken, mutta muijien piirtämisestä hän ei tule luopumaan koskaan
Kuluneen kesän aikana moni on törmännyt Instagramissa Venla Vaattovaaran kädenjälkeen. Hänen piirustusprojektinsa Muijavaara oli aluksi "sadan chuulin muijan" haaste, jolla Vaattovaara ajatteli viihdyttävänsä ehkä muutamaa ystävää ja perhettään. Seuraajia kertyi kuitenkin muutamia tuhansia ja sadan piirustuksen jälkeen kuvia on tullut edelleen jokaisena arkipäivänä. Voimakkaat naiset ja heistä kootut ajatukset herättävät laajalti ihastusta. Suosio yllätti, hämmästytti ja jopa vähän ahdisti.
26.8.2018
Gotlantiin rantautuneet toisen maailmansodan pakolaiset palasivat saarelle näyttelyn muodossa
Gotlannin eteläisimmässä kärjessä sijaitsevaan Körsbärsgårdenin Taidehalliin avautui 4.8. Latvian Centre for Contemporary Art:in (LCCA) järjestämä näyttely. Näyttely on osa suurempaa tutkimus- ja näyttelysarjaa Portable Landscapes, josta Taidehallin näyttelyssä on nähtävillä kolmen huoneen kokonaisuus Gotland. A Shelter With a View of Home. Näyttely keskittyy baltialaisiin, kotimaastaan muuttaneisiin ja karkotettuihin henkilöihin. Gotlanti on näytellyt merkittävää roolia Baltian maiden historiassa toisen maailmansodan aikana, jolloin pakolaiset ylittivät Itämerta pienillä kalastajaveneillä.
12.8.2018
Gigi Hadid kukkaverhon takana ja muita kauneuksia Kuopiossa
Se, että nainen kuvaa naista, on aina jotenkin erilaista kuin se, kun mies kuvaa naista. Pelkästään naiseus ei kuitenkaan tee muotivalokuvaaja Camilla Åkransin näyttelystä erikoista. Erikoisuuden tekevät ripustus, näyttelytilaan maalatut mustat seinät ja ilmassa leijaileva eteerinen tuoksu. Tuntuu aivan kuin olisin astunut suoraan sisään Vogueen.
26.7.2018
Harri Hertellin pitkäaikainen unelma lavarunofestivaalista käy toteen
Viimeiset kymmenen vuotta Harri Hertell on ollut kiireinen mies. Hän on esimerkiksi ehtinyt perustaa Helsinki Poetry Connectionin, järjestänyt lukuisia lavarunotapahtumia sekä kirjoittanut runokirjoja. Tämän jutun haastattelutilanteesta hän on jo juoksemassa HPC On the Road -bussiin, joka vie runoutta ympäri Suomen maanteitä.
Ennen lähtöä hän ehtii kuitenkin kertoa meille asiasta, josta hän haaveili jo kymmenen vuotta sitten kulttuurituotannon opintojensa alussa, ja joka tänä kesänä tulee viimeinkin toteen: Euran Sieravuoren Lavarunofestivaalista. Uusi tapahtuma järjestetään elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Sinne saapuu kasapäin taitavia runoilijoita, räppäreitä, spoken word-artisteja ja laulaja-lauluntekijöitä. Ja toivottavasti yleisöä.
23.7.2018
Vaikeudet muuttuvat väriloistoksi Hanna Hyyn paletilla
Heinäkuun alussa Kuvataideakatemian Exhibition Laboratory Project Room –galleria tulvi pieniä maalauksia ja leikkimielistä väri-ilottelua. Maalaukset kertoivat merkillistä tarinaa: sellaista, joka pistää hymyilemään, vaikka satu kerrottaisiin tuntemattomalla kielellä. Vajaasta neljästäkymmenestä teoksesta koostuneen Noidan hattu ja muita aiheita -näyttelyn oli koonnut Hanna Hyy (s.1990).
15.7.2018
Nuorena taiteilijana toimimisesta, osa II
Alkukeväästä Taiteen edistämiskeskus Taike ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore julkistivat kolmannen Taiteen ja kulttuurin barometrin, jossa käsiteltiin nuoren taiteilijan työllistymistä. Kaksi vastavalmistunutta kuvataiteilijaa, Heidi Katajamäki ja Saimi Suikkanen, ovat mukana #AESTHETICin haastattelusarjassa, jossa käsitellään nuoren taiteilijan elämää tuon barometrin valossa.
2.7.2018
Nuorena taiteilijana toimimisesta, osa I
Kuvataiteilijat Heidi Katajamäki ja Saimi Suikkanen ovat mukana haastattelusarjassa, jossa käsitellään nuoren taiteilijan elämää. Alkukeväästä Taiteen edistämiskeskus Taike ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore julkistivat kolmannen Taiteen ja kulttuurin barometrin, jossa käsiteltiin nuoren taiteilijan työllistymistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 565 nuorta (alle 35-vuotiasta) taiteentekijää. Vastaajat edustivat visuaalisia taiteita, esittäviä taiteita, musiikkia, audiovisuaalista taidetta, arkkitehtuuria ja muotoilua, kirjallisuutta ja monialaisia taiteita. #AESTHETIC paneutuu tässä haastattelusarjassa tarkemmin siihen, miten barometrin vastaukset näkyvät nuorten taiteilijoiden elämässä.
19.6.2018
Kartasto väläyttää kirkkaasti Suomen kuvataiteen kenttää
Mäntän kuvataideviikot polkaistiin käyntiin menneenä viikonloppuna. Kartasto-nimeä kantava näyttely on jo vuorossaan 25. Mäntässä järjestetty taidetapahtuma. Taiteilijavetoinen näyttely on muokkautunut vuosien varrella nykyiseen muotoonsa, mutta pyrkinyt aina esittämään suuren määrän suomalaista nykytaidetta.
13.6.2018
Nuoret taiteilijat ulkomailla, osa 5: Daniéla Vainio tutkii teoksissaan aikuisten maailmaa lasten silmin
Daniéla Vainio vietti lapsuudessaan tuntikausia isoäitinsä kanssa valokuvaten. Valokuvaushetket olivat Vainion lapsuuden suurimpia ilon hetkiä, ja silloin syttyi myös rakkaus linssitekniikkaan ja esiintymiseen. Kiinnostus mystiseen taiteilijamyyttiin sai hänet puolestaan kahlaamaan läpi suomalaisten taiteilijoiden omaelämäkertoja. Vainion oman suvun taiteilijoita pidettiin arvostetussa asemassa ja pienen tytön alitajunnassa alkoi kyteä halu liittyä tähän samaan jatkumoon.
10.7.2018
Kumpulassa raikaa kamarimusiikki, jota kuunnellaan sukkasillaan hymy huulessa
Kaunis kesäpäivä, Kumpula ja mehevät kakkukahvit kelpaisivat varsin hyvin reseptiksi täydelliseen sunnuntai-iltapäivään. Kun tämä kuorrutetaan vielä kamarimusiikilla Kaffila Bokvillanissa, tunnelma kohoaa äärettömän korkealle.
27.5.2018
Antonia Hamberg avasi kotiovensa kaikille taiteen vuoksi
Persoonallisten gallerioiden katoaminen Helsingin katukuvasta on huolestuttanut monia kuluneena keväänä. Samaan aikaan myös gallerioiden vuokrat ovat kuohuttaneet taidepiirejä laajalti. Nämä asiat unohtuvat mielestäni hetkeksi astuessani töölöläisen yksityiskodin ovesta sisään räiskyvän raikkaaseen näyttelyyn. Pystyn levähtämään pehmeällä sohvalla ja antaa katseeni kulkea rauhassa ympärilläni avautuvassa lumoavan kauniissa teoskirjossa. Olen saapunut Antonia Hambergin kotiin, jonka täyttävät Emma Helteen, Eeva Peuran ja Fanny Tavastilan teokset näyttelyssä, joka kantaa nimeä Hetki.
24.4.2018
Olavi Louhivuori loihti voimakkaan äänimaiseman säkkipimeään
Kiasma-teatteri kuhisee perjantaina odottavan yleisön supinasta. Joku kuiskaa toisia olemaan hiljaa salin pimentyessä hiljalleen säkkipimeäksi. On aivan sama pitääkö silmiään kiinni vai auki, näky on tismalleen sama. Hiljalleen silmät tottuvat pimeään, mutta silloin kaukaa alkaa kumpuamaan hiljainen pauke. Se tuntuu samalta, kuin Tarussa Sormusten Herrasta Pippin tönäisee vanhan kallon kaivokuiluun – jostain alkaa kumuamaan hiljalleen voimistuva pauke. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään Tolkienin satuun viittaava tapahtuma, vaan muusikko Olavi Louhivuoren konsertti.
15.4.2018
Matti Kalkamon musta huumori saa nauramaan kuolemanvakavien asioiden äärellä
Kun galleriaan astuu sisään, ei voi olla huomaamatta valomainoksen kaltaista teosta Bleed. Suuret kirkuvanpunaiset All you bleed is love -kirjaimet ovat tehokas elementti valkoista seinää vasten. Ne saavat katsojan katseen jopa ohittamaan lattialla makaavan punaiseen mattoon käärityn henkilön, veistoksen Royal Blood.
8.4.2018
Sasha Rotts vie meidät koulunpenkille, jolla emme ole istuneet aiemmin
Kuvataiteilija Sasha Rotts on toistaiseksi ainoa ihminen, joka saa minut vakuuttumaan siitä, että vain hieman postimerkkiä suurempi maalaus voi tehdä kokoaan moninkertaisesti suuremman vaikutuksen. Kun teoksen koko yltää vain noin seitsemän senttimetrin korkeuteen, sitä täytyy tarkastella todella läheltä. Rotts haastaa taiteenkatsojan: sellainen, joka on tottunut pakittelemaan galleriassa metrien päähän itse teoksesta ja katselemaan sitä useammasta kulmasta joutuu nyt kulkemaan aivan maalauksen eteen edes nähdäkseen sen kunnolla.
17.3.2018
Ann-Sofie Claesson herättää muistot eloon
Ann-Sofie Claesson (1992) on ruotsalainen taidemaalari, jonka maisteriohjelmaan näyttely Project Roomissa sisältyy. Uttryck (suom. ilmentymä) -nimeä kantava näyttely koostuu 18-osaisesta maalaussarjasta Utsnitt / Cutouts sekä suuresta Morfar och hans mor / Grandfather and his mother -maalausinstallaatiosta. Maalauksista on havaittavissa jonkin vanhan läsnäolo. Niiden ympärillä leijuu menneisyyden usva, niiden sävymaailma ei ole tästä päivästä.
4.3.2018
Maija Helasvuo: Ei pidä pelätä sitä, että taideteokset koskettavat
Maija Helasvuo (s. 1968) odottaa torstaina avautuvaa näyttelyään. Jättömaan uni -nimeä kantava yksityisnäyttely Galleria Sculptorissa on tämän tekstin julkaisuhetkellä juuri auennut, mutta haastattelua tehtäessä se on vasta tuloillaan.
23.2.2018
Meret Oppenheim toi feminismin surrealismiin herkästi ja leikitellen
Tämän aikakauden ja eritoten #metoo -kampanjan vauhtiin tönäisemä kohu miestaiteilijoiden käyttäytymisestä, naisten kaltoinkohtelusta ja taiteilijamyytin, suoranaisen taiteilijaneron aseman murentumisesta on loistava hetki esitellä surrealistitaiteilija Meret Oppenheim EMMA – Espoon modernin taiteen museossa.
1.2.2018
Kylmiä väreitä ja räiskyvää energiaa – tätä kaikkea on Sibafest 2018
Hetken sulateltuani parin päivän takaisia tapahtumia, voinen ne suoltaa ulos. En olisi osannut odottaa sellaista tunnemyrskyä, jonka Sibafestin kaksi esitystä minussa aiheuttivat. Tiesin, että voin odottaa hyvää, mutta näin ennenkuulumattoman mykistävästä lopputuloksesta en uskaltanut edes haaveilla
29.1.2018
Nuoret taiteilijat ulkomailla, osa 4: Linn Byrkjeland hyppäsi tuntemattomaan ja palasi samalla juurilleen värikkäämpänä kuin koskaan
Harva suomalainen haaveilee muuttavansa paikkaan, jossa kaamos kestää vielä kauemmin ja tunkeutuu syvälle ihon alle. Kylmä viiltää kasvoja kovempaa ja pimeys kietoo tukahduttavaan syleilyynsä. Linn Byrkjeland taistelee tuota pimeyttä vastaan valtavilla maalauksillaan, joista värejä ei puutu. Tuntuu, että hän on suorastaan luonut niitä lisää. Nuori kuvataiteilija on täynnä energiaa ja uudenlaista ilmaisua uudessa kotikaupungissaan Norjan Tromssassa.
3.12.2017
Mia Hamari veistää puun sielun esiin
Mykistyin nähdessäni Mia Hamarin puuveistoksia ensimmäistä kertaa. Se tapahtui vieraillessani alkusyksystä Hämeen linnassa Pyhät ja pakanat -näyttelyssä. En ollut ennen nähnyt mitään vastaavaa.
Myös Helsingissä on tilaisuus nähdä Hamarin veistoksia. Galleria Forum Boxissa avautui vastikään taiteilijan yksityisnäyttely Kolmentoista kohtalot. Sydän hypähti melkein ulos rinnastani siitä innostuksesta, jonka tieto tästä sai aikaan.
22.11.2017
Kermavaahtoa tai jotain muuta kevyttä massaa
Kiinnostavimpiin näyttelyihin kuuluu Sami Havian näyttely GUSH Taidemaalariliiton tm-galleriassa. Minulla ei ole mitään käsitystä mistä näyttely kertoo. Nimikin on kyseenalainen. Lehdistötiedote on pulppuilevaa proosaa, tavallaan kai runoutta. Maalauksissakin on hassuja muotoja, materiaaliyhdistelmiä ja ne ovat suorastaan leikitteleviä.
19.11.2017
Korkeakulttuuria alle kympillä
Olen nyt kuluneen viikon aikana käynyt jo kahdessa konsertissa ja menossa tänä sunnuntaina kolmanteen. Olen yrittänyt sovittaa aikataulujani vielä pariin toiseenkin. Pienituloisen kukkaroa ei tällaiset ravaamiset eivät vavisuta juuri yhtään. Yksi tapahtumista oli ilmainen, ja toisiin löytyi liput noin 5-10 euron välimaastosta. Nyt kerronkin teille kuinka päädyin tekemään tällaisia löytöjä.
12.11.2017
Apua marrasmasennukseen
Kesä on vapautta ja huolettomuutta. Tällaista on myös Salmenkiven maalausten tekniikkaa. Sivellin on suorastaan liitänyt pohjan päällä ja vedot yhdistyvät toisiinsa mutkattomasti. Kirkkaat värit sointuvat sulavasti toisiinsa ja muodostavat harmonian. Tätä seuratessa katse kulkeutuu maalauspohjaa pitkin vaivattomasti. On mahdoton muistaa pimeää vuodenaikaa tai edes omia huolia. Teokset ovat niin lennokkaita, että on suorastaan mahdotonta olla saamatta niistä voimaa. Myös maalausten värit antavat energiaa.
6.11.2017
Rakkaudesta van Goghiin
Haukoin henkeäni jo ensimmäisten sekuntien aikana maalausjäljen elävyyden takia. Öljy väreilee valkokankaalla ja paksujen maalikerrosten voimakkuus suorastaan hätkähdyttää. Tuntuu kuin olisi galleriassa, jossa silmien edessä oleva maalaus muuttaisi muotoaan jatkuvasti.
13.10.2017
Elsa Tölli haluaa tehdä runopropagandaa
Runoilija Elsa Töllin on sanottu olevan lavalla parhaimmillaan. Nyt hän haluaa tuoda lavarunouden myös nuorten keskuuteen ja levittää tietoa siitä myös yhteiskunnallisella tasolla. Sekä tietenkin kirjoittaa.
2.10.2017
Manifestien manifesti
Julian Rosefeldt rakensi kollaasin historiallisista teksteistä ja yhdisti sisällöt nykypäivän tilanteisiin. Syntyi 13 runollista monologia, kooste eri taiteilijoiden eri aikaan kirjoittamista manifesteista. Niissä kuuluu taiteilijoiden ääni dadaisteista situationisteihin, Kasimir Malevichista Jim Jarmuschiin.
22.9.2017
Kapitalismin vihaajasta sen uhriksi
Ymmärtääkö Frida Kahloa ihaileva kuluttaja sitä, miten pöyristyttävää on nukkua lakanoissa, joiden olemassaolosta taiteilija itse ei koskaan onneksi saanut tietää? Kahlo jos kuka vihasi kapitalismia ja nyt reilu kuusikymmentä vuotta kuolemansa jälkeen hän totisesti joutui sen uhriksi.
1.9.2017
Nuorena naisena olemisesta
Valokuvaaja Francesca Woodman (1958-1981) on legenda. Hänen itsemurhansa vain 22-vuotiaana on kietonut valokuvaajalahjakkuuden ympärille myytin. Hän on kuin rock-tähti, joka syntyi väärällä vuosisadalla, eikä siksikään saanut elinaikanaan ansaitsemaansa huomiota ja kärsi. Hänen valokuvansa ovat täynnä ahdistusta ja kipua, mutta samalla esteettistä kauneutta, seksuaalisuutta, kontrasteja ja liikettä.
16.8.2017
Täyttä höyryä Hyvinkäälle!
Matkustin kuluneena sunnuntaina kolmella eri junalla Hyvinkäälle, sieltä pois ja jopa kaupungin sisällä. Ainoastaan yksi niistä oli täysin tavallinen lähijuna, eli matalalattiajuna Sm4. Varhain aamulla istuin Helsingin päärautatieasemalla siemaillen aamukahvia ja huomaten jonon muodostuvan pikkuhiljaa raiteen kuusi läheisyyteen.
3.8.2017
Hyvinkään rytmi
Minä olen kasvanut Hyvinkäällä. Helsinkiin muutettuani olen nauttinut sen kulttuuriherkuista ja jatkuvasta elämän sykkeestä. Kesäisin Helsinki kuitenkin aina hiljenee ja osa gallerioista jää ainakin kuukauden mittaiselle kesätauolle. En tiedä vaikuttiko hiljeneminen vai mikä siihen, että havaitsin entisen kotikaupunkini heränneen eloon. Kaupunki, josta ennen ajattelin ettei siellä ikinä tapahdu mitään, on täyttynyt tänä kesänä varsin rikkaasta kulttuurielämästä.
20.7.2017
Rikollisia pyrkimyksiä ja punaviiniä
Jo aiemmin hehkuttamani Tenho Restobar on saanut mitä parhaimman naapurin. Aivan parin korttelin päässä Harjukadulla sijaitsee pieni ja intiimi elokuvateatteri Riviera. Nettisivun tiedoissa kerrotaan heti alkajaisiksi näin:
Riviera — elämän parhaita juttuja
Hollywood-action ja keskiolut. Tai hyvä lager. Ainakin lasi punkkua ja arthousea. Elämänmakuista draamaa ja tarpeeksi kuivaa valkkaria.
13.7.2017
Tomi Mäkilä säveltää kauneutta
Tomi Mäkilä on aina halunnut tehdä kaikkea mahdollista. Hän on halunnut olla kapellimestari, arkkitehti ja elokuvaohjaaja. Kaikkein tärkeintä Mäkilälle on kuitenkin tunne joka syntyy, kun sävellys alkaa muotoutua. Siinä on jotain selittämättömän nostattavaa, se on sukua ihastumisen ja rakastumisen tunteille. Juuri siksi Mäkilä on myös muusikko, joka tunnetaan yhtyeistä kuten Magenta Skycode, Montevideo ja The Crash.
22.6.2017
Säde Puusa
"Mun vanhemmat oli laittanu mulle muistitikulle vanhoja lapsuusvideoita. Mä katoin niitä tossa yks päivä, ja siellä on videopätkä missä mä oon kaksvuotias, ja mä neuvon mun mummoa miten päin pitää pitää nallea kuvassa, että se näyttää hyvältä. Kaksvuotiaana. Mä en tiedä miks, mutta mulle on sanottu aina et mä oon ollu lapsena tosi musikaalinen. Sit niitä videoklippejä on ihan hirveesti ja missään mä en oo musikaalinen. Mut joka toisessa videossa mä oon sillee et missä mun kamera on tai sitten mul on se kamera kädessä."
19.6.2017
Tuoreet kuvataiteilijat ja uudet lupaukset
Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisteriopiskelijoiden Kuvan Kevättä olisin halunnut ehtiä sulattelemaan rauhassa pidempään kuin pari viikkoa. Vapaan Taidekoulun valmistuvien taidemaalareiden näyttelyä Kaksitoista en ehtinyt vilkaista kuin kerran, ja sekin loppui 16.6. Nuoria taiteilijoita esittelevä Amos Anderson -taidemuseon Generation 2017 sen sijaan on onnekseni käynnissä koko kesän.
29.5.2017
Armi Teva ja Emma Luukkala: Päähänpinttymä
"Me ei olla julistamassa mitään, tää on enemmän ihmisyyttä." - Emma Luukkala
Viime kesänä pitkäaikaiset ystävät, kuvataiteilijat Armi Teva ja Emma Luukkala päättivät pitää yhdessä näyttelyn helsinkiläisessä Myymälä2 -galleriassa vuoden päästä. Tuloksena avautui Päähänpinttymä -nimeä kantava, 26.5. avautunut kissatarrojen ja pastellisävyjen värittämään erikoinen maailma, jonka kantavimpana voimana - ystävyyden lisäksi - on kaikissa teoksissa kulkeva poukkoileva, osittain maaninenkin viivankäyttö.
16.5.2017
Nuoret taiteilijat ulkomailla, osa 3: Markus Jäntti
Markus Jäntti on hyvinkääläislähtöinen nuori kuvataiteilija, joka ei ole käynyt ainuttakaan taidekoulua Suomessa, mutta opiskelee nyt neljättä vuotta arvostetussa taideyliopistossa, Universität der Künstessa Berliinissä. Tarvittavia taitoja yliopistoon pääsyä varten hän on kuitenkin kerännyt vuosien kuluessa taiteilijoiden opissa. Hän on tehnyt esimerkiksi Outi Heiskasen kanssa tiivistä yhteistyötä, josta on seurannut yhteisnäyttelyitä muun muassa Hyvinkään Taidemuseoon.
12.5.2017
Tuomas A. Laitinen: A Porous Share
Materiaaleina ovat loisteputki, etikkahappo, hiiva, kuparisulfaatti, natriumvetykarbonaatti, vetyperoksidi, lasi, paperi. Palasinko lukion kemiantunnille vai saavuinko katsomaan taidenäyttelyä? Kierrän galleriaa ihmetellen teoksia, jotka ovat valmistustavoiltaan äärettömän erikoisia. Tuntuu, kuin olisin astunut tulevaisuuteen.
2.5.2017
Siiri Haarla: Ich bin Siiri Haarla
Siiri Haarlan malaukset puhuvat kielellä, jota haluan jäädä kuuntelemaan pidemmäksi aikaa. Vahvat mielleyhtymät ja monitulkintaiset sisällöt jäävät painamaan mieltä Galleria Huudon rappusia alas ja ulos kävellessäni. Kuvakieli on räikeää, monisyistä ja kaikki on esitetty kirkkain ja puhtain värin. Helpon tuntuisesti ja suoraan, avoimesti ja rehellisesti.
23.4.2017
Reima Nevalainen: The Years Between Night And Day
Tiedättekö sen tunteen, kun on katsonut niin voimakaslatauksisen elokuvan, että "jää elämään" sitä hetkeksi? Taidenäyttelyissä harvemmin törmään tällaiseen ilmiöön, mutta näyttelyn jälkeen olen parin päivän ajan ollut jossain yön ja päivän välimaastossa, joka on tuntunut vuosien mittaiselta ajalta. En tiedä miten tämä olisi mahdollista keneltäkään muulta kuin Reima Nevalaiselta.
21.4.2017
Grandmother Corn on matkalla maailmanmaineeseen
Ihailen bändejä, jotka antavat kaikkensa minkä tahansa kokoiselle yleisölle. Kourallinen ihmisiä saapuu Grandmother Cornin torstai-iltaiselle keikalle Arkadia Bookshopiin. Nuoret miehet ovat täynnä energiaa, ensimmäisestä soinnusta aivan viimeisimpään. Lataudun hetkessä täyteen kuplivaa riemua, jota yhtye luo ympärilleen. Tunnelma on lämmin ja kotoisa, ja kulkeudunkin silmät sulkiessani pois 2010-luvun Helsingistä kauas rapakon taa savuiseen kuppilaan matkustaen ajassakin kymmeniä vuosia taaemmas.
9.4.2017
Nuoret taiteilijat ulkomailla, osa 2: Ella Männikkö
Musiikkitalon kahvila on yllättävän täynnä sunnuntai-iltapäivänä, kun Ella Männikkö ehtii istahtaa teekupilliselle harjoittelutauollaan. On kulunut tasan vuosi siitä, kun Männikkö lähti Sibelius-Akatemiasta Erasmus-vaihtoon Hampuriin. Haastatteluhetkellä Männikkö on vielä noin viikon Suomessa, jonka jälkeen hän lähtee takaisin vielä pariksi kuukaudeksi Saksaan ottamaan tunteja opettajaltaan.
2.4.2017
Taideopiskelijoiden haave leffakerhosta toteutui – tällainen on Kino Club
Kino Club on leffakerho, joka on kokoontunut nyt parin kuukauden ajan. Se on järjestetty Kuvataideakatemian Exhibition Laboratory -gallerian sivuhuoneessa neljänä sunnuntaina, joka kerralla eri teemaisin elokuvin. Tilaisuuksissa voi myös tavata elokuvan ohjaajan ja keskustella hänen kanssaan.
28.3.2017
Yksin ja nopeasti
Toisinaan istun lähikahvilassa odottamassa Ateneumin avautumista ja ryntään sinne ensimmäisenä. On maagista olla kahdessa Helsingin suurimmassa taidemuseossa kaikessa hiljaisuudessa, tosin niissä yleensä on muutama muu - mutta ihan vain muutama.
20.3.2017
Rakkaudesta klassiseen musiikkiin
Viime perjantaina menin jälleen kuuntelemaan yhtä lempiviulukonsertoistani. Olen kuullut sen satoja ellen tuhansia kertoja, konsertissa pari kertaa ja eri esittäjien versioimana. Alkanut itsekin harjoittelemaan sitä, ja lisäksi soittanut orkesterissa ensimmäisessä viulussa teosta lähes kymmenen vuotta sitten. Teos saa ihoni kananlihalle joka ikinen kerta, olen itkenyt, nauranut, tuntenut kaikkea aivan ääripäästä toiseen. Se on seurannut minua monen elämänvaiheeni läpi, enkä halua päästää siitä irti. Kyseessä on Sergei Prokofjevin Viulukonsertto No 2 g-mollissa.
17.3.2017
Suohpanterror: DECO2ONIZING MINDS
Vuosikymmenten ajan saamelaisuutta on käytetty häikäilemättömästi Lapin turismissa (minullekin sieltä on lapsena tuotu saamelaispukuun puettuja nukkeja). En ole lapsena ymmärtänyt näistä asioista mitään, ja olen puhunut saamelaisista ja lappilaisista lappalaisina. Enkä edes kovin kauaa ole tiennyt, että Suomessa on kolme saamen kieltä. Minua hävettää, etten vieläkään tiedä tarpeeksi.
7.3.2017
Tenhon sunnuntaijazz
En osannut odottaa, että helsinkiläisetkin harrastavat sunnareita, totesi ystäväni täpötäydessä Tenhossa istuessamme. Jouduimme hetken kiertelemään saadaksemme pöydän, johon Tenhossa olen jo tottunut, mutta sunnuntai-illalta en tätä olisi odottanut.
3.3.2017
Elina Ruohonen: Vallanjako
"Onko tuo todella Maria Veitola joka tuijottaa tuolta kohti" kysyn melkein ääneen astuessani tm•gallerian ovesta sisään. Pakko sen on olla, VoimaEeva ja pesäkunta on teoksen nimi, mutta ihan selkeä Veitola se on. Miksi taiteilija on maalannut Veitolan näiden villieläinten keskelle tänne?
2.3.2017
Runousaamiainen
Heräsin tänään 7:15 lähteäkseni kuuntelemaan runoja Bulevardin Kahvisalonkiin.
27.2.2017
Nuoret taiteilijat ulkomailla, osa 1: Emilia Linnavuori
#AESTHETIC aloittaa juttusarjan, jonka keskiössä ovat nuoret ja kansainväliset suomalaistaiteilijat. He joko opiskelevat ulkomailla, ovat vaihto-oppilaana toisessa maassa tai tekevät jotain ihan muuta, kuten sarjan aloittava Emilia Linnavuori, joka on viiden vuoden opiskelujensa aikana vienyt taidettaan ympäri Eurooppaa. Hänelle matkustelu on elämäntapa.
15.2.2017
Jenni Hiltunen: Nothing Else Matters
Helsingissä tuntuu kevät. Seison Galerie Forsblomin Yrjönkadun sisäänkäynnin luona nauttien auringonsäteistä ihollani. Minulla ei ole kiire mihinkään. Galleria sulkeutuu puolen tunnin päästä, mutta tarvitsen vain pienen hetken maalausten kanssa toistamiseen saman päivän aikana.
11.2.2017
Kaarlo Stauffer: In the Wake of Poseidon
Olen rakastunut Kaarlo Staufferin maalauksiin. Matkustin niiden perässä vanhaan pääkaupunkiimme, vaikka Helsinkiin muutettuani olenkin vältellyt täältä poislähtöä. Onhan täällä nyt kaikkea kokoajan, mutta ei Staufferin taidetta juuri nyt.